2. Salaperäisyyksiä





     PIIP! PIIP! PIIP! Ellenin puhelin soi, soittaja oli Tisha. "Hei! Sinulla on tunti aikaa mennä läheiselle karaokebaarille. Tapaat siellä erään miesherran, tunnistat hänet ruskeasta villapaidasta." Tisha kertoi ja ennen kuin Ellen kerkesi mitään kommentoimaan, oli Tisha jo sulkenut puhelun.
"Mikäköhän tämä juttu nyt on ? En minä ajatellut tänään tavata uusia ihmisiä. Noh, pakko kait sitä on lähdettävä". Ellen tuumi ja kävi vessan peilistä tarkistamassa ulkonäkönsä.



     Karaokebaarissa oli vielä hiljaista, ei ihme, kellohan oli vasta 11:00 am. Ulko-oven lähellä olevan pöydän äärellä istui ruskeaan villapaitaan pukeutunut mies. Ellen asteli varovasti miehen luo. Mies nousi heti ylös tuolilta ja tervehti Elleniä.
"Hei! Sinä olet varmaan Ellen, Tisha on kertonut sinusta. Minä olen Pyry Koskela, olemme samassa ravintolassa töissä, minä tosin työskentelen siellä baarin puolella mehumestarina…". Pyry kertoili hanakasti itsestään. Ellenin oli vaikeaa saada puheenvuoroa.



     Ellen alkoi tuntea olonsa vaivaantuneeksi, kun Pyry vain jatkoi puhumistaan. Ellen yritti pohtia mitä hän sanoisi, jottei Pyry loukkaantuisi ja ymmärtäisi miksi hänen pitää lähteä. Pian kuitenkin Ellenin rukouksiin vastattiin ja Pyrylle tuli soitto työpaikalta, häntä pyydettiin tuuraamaan sairaslomalle jäänyttä.
"Anteeksi, mutta minun täytyy tästä lähteä, ethän pahastunut? Tavataan taas joku kerta. Minä otan sinuun yhteyttä". Pyry sanoi ja poistui Karaokebaarista.
     Ellenkin päätti lähteä kotiin, "mitäpä minä tänne yksinään jään istumaan ja olipas kyllä oudot treffit, jos ne edes treffit oli". Hän ajatteli.
     Juostessaan tien yli, Ellen ei huomannut nuortamiestä ja hän suoraan juoksi häneen pahki.



     "Anteeksi kauheasti!" Ellen sopersi, kunnes huomasi komeat kasvot ja ruskeat silmät. Ellen tunsi jonkin hypähtävän sisimmässään.  "Ei mitään, eihän sinuun sattunut?" Nuorimies kysyi. Ellen pudisti päätään. Nuorimies hymyili Ellenille ja toivotti hyvät päivän jatkot, Ellen jäi katsomaan miehen perään lumoutuneena. Hän taisi ihastua ensisilmäyksellä.



     Myöhemmin illalla Tisha soitteli Ellenille. "Noh, mites meni treffit Pyryn kanssa?" Tisha uteli. "No, ihan ok. Mutta hänen täytyi lähteä töihin kiireesti, niin ei me hirveän kauan siinä keretty juttelemaan". Ellen saneli, hän ei halunnut loukata Tishaa, kun tämä oli nähnyt vaivaa ja oli vain halunnut piristää häntä.
"Mukava kuulla, nähdään joku päivä tässä". Tisha sanoi ja kuullosti vähän alla päin olevan. "Onko jotain sattunut?" Ellen kysyi ennen kuin Tisha kerkesi sulkea puhelun. "Ei oikeastaan, pientä riitaa vain Arunin kanssa on ollut tässä, mutta nyt minun on mentävä moimoi!" Tisha sanoi ja sulki puhelun. Ellen jäi vähän miettimään ja ihmettelemään, Tisha on aina ennen pystynyt kertomaan hänelle kaiken, mutta miksi ei nyt?


     Seuraavana iltana, töistä tullessaan, Ellen näki Arunin istuvan kadunvarrella. Mies näytti olevan todella allapäin. "Arun! Mikä hätänä ? Onko jotain sattunut ? Onko Tishalla ja vauvalla kaikki hyvin ?" Ellen kysyi hädissään.
"Ai hei Ellen, juu ja ei. Olen sotkenut pahimman kerran avioliittoni, pelkään että se pahenee vielä". Arun selitti ja pyyhki kyyneleitään hihaan. "Kerro mulle mitä on sattunut, mitä sä olet menny tekemään että pelkäät pahinta ?!? " Ellen rohkaisi Arunia.
Arun huokaisi ja kertoi kuinka oli ollut istumassa iltaa ystävänsä luona. Sinne oli tullut lisää väkeä ja Geeta. Ellenin naapuri, se todella mukava vanha rouva. Arun kertoi kuinka hauskaa hänellä ja Geetalla oli ollut. He olivat tanssineet yhdessä ja juoneet viiniä, ehkä liikaakin.
"Taidan arvata miten sitten kävi". Ellen sanoi ja Arun nyökkäsi, " Kyllä, aamulla löysin itseni Geetan sängystä. En muista miten me sinne olimme joutuneet". Arun sanoi.
Tisha sai tietää asiasta heti koska Arun oli halunnut olla uskollinen vaimolleen.
"No, tuo on kyllä aika paha juttu. Tekin olette Tishan kanssa olleet jo kauan yhdessä". Ellen sanoi.
"Eikä siinä vielä kaikki, Tishahan sai melkein heti supistuksia ja joutui sairaalaan, lapsi ei kuitenkaan selvinnyt. Nyt hän syyttää minua siitä ja tottahan se on. Jos olisin ollut hyvä aviomies, ei näin olisi käynyt". Arun sanoi.
Ellen kauhistui, miksi Tisha ei ollut kertonut hänelle?


     Aamulla Ellen ei pystynyt olemaan ajattelematta kuulemaansa Arunin ja Tishan kohtalosta. Hän ei pystynyt olemaan sotkeutumatta ja päätti käydä vähän jututtamassa naapuriaan.
     Ellen asteli päättäväisesti Geetan ovelle ja koputti napakasti oveen. Geeta sattui onneksi olemaan kotona. "Päivä Geeta! Sain tässä kuulla mitä sinun ja Arunin välillä on sattunut". Ellen sanoi. Geeta yritteli selittää että hän ei ole syyllinen, vaan Arun oli käyttänyt häntä hyväksi, mutta Ellen oli todella pettynyt naapuriinsa, hän oli pitänyt Geetaa kuin omana mummonaan ja nyt sitten paljastuu tälläinen.
Ellen kertoi miten Arunin ja Tishan välit ovat rikki ja lisäksi he ovat menettäneet lapsen. "Kuinka sinä saatoit olla niin vastuuton ystävääsi kohtaan". Ellen sanoi ja lähti takaisin kotiin, hän ei halunnut kuunnella mitään selityksiä. Geeta huusi vielä Ellenin perään että on Arunille ihan oikein että menettää kaiken, itsehän oli se sika tässä, en minä!
     Tämän jälkeen naapurisopu oli unohdettu. 


     Elleniä kismitti todella paljon naapurinsa käytös, mutta tapahtunutta ei voi enään muuttaa. Hän päätti soittaa Tishalle ja kysyä miten tämä jaksaa ja kertoa tavanneensa Arunin, joka on kertonut tapahtuneen.
Tisha oli iloinen soitosta ja halusi tavata Ellenin jossain pubissa.
     Kun Ellen oli tekemässä lähtöä, hänelle tuli outo tekstiviesti puhelimeen. "Heipähei kaunokainen kiitos mukavasta juttelu hetkestä. Olet koko ajan mielessäni. Haluaisin tavata sinut heti. Terveisin Pyry"
Ellen kauhistui, mistä se on saanut hänen numeronsa? "En kyllä vastaa". Ellen tuumi ja poisti viestin puhelimestaan. Sitten Ellen soitti taksin.


     Ellen saapui pubiin, Tisha oli jo tullut. Ellen odotti että Tisha olisi todella surullinen ja itkuinen, mutta tämähän oli hyvällä tuulella, ehkä he ovat saaneet sovittua Arunin kanssa. Näin pianko ?
"Hei, miten sinä jaksat?". Ellen kysyi ja istahti Tishan viereen tiskille.
"Hyvin vaikka välillä kyllä ottaa päähän, mutta muuten olen fine". Tisha sanoi ja nautti juomaansa. Ellen katsoi epäluuloisena ystäväänsä. "Oletteko Arun kanssa saaneet asiat puhuttua?" Ellen uteli.
"No, ei oikeastaan, Arun on tällä hetkellä vanhempiensa luona ja hyvä niin. Saamme rauhassa ajatella suhdettamme ja itseämme". Tisha sanoi.
"Eli, te yritätte varmaan saada sovittua"? Ellen sanoi. "Sen näkee sitten, mutta jutellaan jostain muusta. Mitenkäs Pyry ?" Tisha sanoi ja vaihtoi puheenaiheen. Ellen ei olisi halunnut jutella koko miehestä, mutta kertoi sitten kaiken. Tisha ihmetteli miksi Ellen oli sanonut aivan muuta puhelimessa, mutta ymmärsi sitten Ellenin syyn. "No, joo. Pyry on vähän omanlainen ihminen, ei hän paha ole mutta osaa olla välillä hermostuttava". Tisha sanoi.
Ellen myös kertoi kuinka oli törmännyt ruskea silmäiseen hurmuriin ja hän haluaisi kovasti päästä uudelleen tapaaman ja kenties tutustumaan tähän. Tisha aikoi pitää silmänsä ja korvan auki ja ilmoittaa Ellenille jos hän kuulee jotain salaperäisestä miehestä.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

1. Unelmia ja sirpaleita

4. Minä suojelen sinua kaikelta mitä ikinä keksitkin pelätä